Helsingin Sanomat, kuten useammat muutkin lehdet, uutisoivat 6.7 Ulkoministeriön tutkimuksesta, joka otsikoitiin useimmiten niin, että yhä useampi suomalainen haluaa kasvattaa kehitysapua. Tarkalleen ottaen otsikko on totta, tänä vuonna joka neljäs kasvattaisi kehitysmäärärahoja, kuin vuosi sitten määrärahoja halusi nostaa vain joka kuudes. Helsingin Sanomia lukuun ottamatta kaikki uutisointi muisti kuitenkin mainita, että ihmiset eivät yleisesti ottaen tiedä paljonko Suomi maksaa kehitysapua tällä hetkellä. Kehitysapu vuonna 2011 on 1074 miljoonaa (hieman vajaa 1,1 miljardia). Päätin valistaa myös Helsingin Sanomien lukijoita tästä epäkohdasta.

Yleisin arvio kehitysavun määrästä oli 150 miljoonaa, ja kaksi kolmasosaa arvioi kehitysavun määrän alle puoleen sen oikeasta määrästä. Mielestäni paremmin kuvaava otsikko tutkimukselle olisikin ollut: “Yhä useampi haluaa laskea kehitysavun kuudesosaan”. Palaan kehitysavun teemaan tarkemmin myöhemmin, mutta tässä on HS Mielipiteessä julkaistu kirjoitus. Tunnustusta HS:n työlle sen verran, että toimittaja soitti ja tarkisti, mistä luvut olivat peräisin. Lisäksi nopeasti ennen työvuoroa väsätty kirjoitusta oli hieman siistitty tyyliltään. Kirjoitus julkaistussa muodossaan alla.

Kehitysavussa myös laatu tärkeää

Uutisen mukaan yhä useampi kasvattaisi kehitysmäärärahoja (HS Kotimaa 6. 7.). Tulos ei ole yllätys, sillä suomalaiset pitävät huono-osaisista huolehtimista tärkeänä. Harva kuitenkaan tietää kehitysavun oikeaa määrää.

Ulkoministeriön tutkimuksen tietojen perusteella laskettuna viisihenkinen perhe maksaa vuodessa noin tuhat euroa kehitysapua, kun yleisin arvio oli 150 euroa. Voitaisiin yhtä hyvin sanoa, että yhä useampi haluaa laskea kehitysavun kuudesosaan nykyisestä.
Valtaosa kehitysavusta valuu suomalaisten mielestä vääriin käsiin. Tutkimuksen mukaan ihmiset tietävät kehitysavun ongelmista; auttamisen halusta kertoo se, että ihmiset ovat valmiita ottamaan riskin. Ymmärretään, että samalla rahalla voidaan auttaa useampia, kun apu kohdennetaan hädänalaisille kotimaissaan.

Afrikkalaiset taloustieteilijät vastustavat paikalliselta teollisuudelta kilpailun edellytykset tuhoavaa tukea. Yhä useampi tukee yritteliäisyyttä mikrolainoilla, mutta kaikkeen niistä ei ole. Ulkoministeriön velvollisuus on ohjata suomalaisten apu perille.
Avun määrällä ostamme vain hyvää omaatuntoa, laadulla voimme oikeasti parantaa maailmaa.

(Julkaistu HS mielipiteessä 8.7.2011)

Tälläisenä se lähetettiin:

Kehitysavussa laatu yhtä tärkeää kuin määrä

HS uutisoi 6.7.2011 tutkimuksesta, jonka mukaan yhä useampi kasvattaisi
kehitysmäärärahoja. Tulos ei ole yllätys, sillä suomalaiset kokevat
tärkeäksi pitää huolta huono-osaisista. Harva kuitenkaan tietää
kehitysavun oikeaa määrää. Viisihenkinen perhe maksaa vuodessa n. 1000€
kehitysapua, kun yleisin arvio oli 150€. Voitaisiin yhtä hyvin sanoa, että
yhä useampi haluaa laskea kehitysavun kuudesosaan nykyisestä.

Valtaosa kehitysavusta valuu vääriin käsiin. Tutkimuksen mukaan ihmiset
ovat tietoisia kehitysavun ongelmista; auttamisen halusta kertoo se, että
ihmiset ovat valmiit ottamaan riskin. Ymmärretään, että  samalla rahalla
voidaan auttaa verrattoman paljon useampia, kun apu kohdennetaan
hädänalaisille kotimaissaan.

Afrikkalaiset taloustieteilijät vastustavat paikalliselta teollisuudelta
kilpailun edellytykset tuhoavaa tukea. Yhä useampi on löytänyt keinon
tukea paikallista yritteliäisyyttä mikrolainoissa, mutta kaikkeen niistä
ei ole. Ulkoministeriön velvollisuus on ohjata  suomalaisten apu perille.
Avun määrällä ostamme vain hyvää omaatuntoa, laadulla voimme oikeasti
parantaa maailmaa.